Muistaa miten sodat syttyvät
Muistaa miltä sota tuntuu ihmisessä
Muistaa miten sodat lopetaan
Muistaa miten ylläpidetään rauhaa
Tallentaa ihmisten muistot
Jos se olisin ollut minä
Esimakua Muistista Päämajamuseon näyttelyssä
Vuorovaikutteinen näyttely avaa näkökulmia ihmisen kokemuksiin sodan keskellä. Näyttelyssä yhdistyvät digitaalisuus, taide ja sotahistoria.
Sodan ja rauhan keskus Muisti perusteilla Mikkeliin
Muistista tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tieto- ja oppimiskeskus, joka välittää viime sotien ajan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla.
Se tulee kertomaan suomalaisten lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.
Kymmenen faktaa Mikkeliin suunnitellusta Sodan ja rauhan keskus Muistista:
- Kertoo suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939–1945.
- Tieto- ja oppimiskeskus, joka nostaa keskiöön sodan aikana eläneitten ihmisten kokemukset.
- Käyttää uusinta digitaalista tekniikkaa, mikä mahdollistaa kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen.
- Avaa sodan todellisuuden uusille sukupolville.
- Kertoo sotien ajan Suomesta uusimman historiantutkimuksen valossa ja eurooppalaisessa kokonaisuudessa.
- Pohjaa vahvaan perinteeseen. Mikkelissä on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana.
- On kansainvälisen tason käyntikohde, joka vetää myös ulkomaisia matkailijoita.
- Perustaa kansallisen verkkopalvelun, jonne suomalaiset voivat tallentaa sota-ajan kuvia, kirjeitä ja muita muistoja.
- Toimii rauhan puolesta sotaa vastaan.
- Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Mikkelin kaupunki päättää Sotahistoriakeskuksen perustamisesta Päämajakaupunkiin.
Asiantuntijat:
-
Tiina Kinnunen
FT, Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori
Oulun yliopisto
tiina.s.kinnunen(at)
oulu.fi Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma.
-
Martti Häikiö
VTT, professori, Suomen poliittisen historian dosentti
Helsingin yliopisto
martti.haikio(at)
kolumbus.fi Olen kirjoittanut väitöskirjani liittoutuneiden interventiosuunnitelmasta talvisodassa. Talvisota tulisi jakaa kahteen vaiheeseen: yksin kolme viikkoa sodan alussa, yhdessä ja osana suurvaltapolitiikkaa joulusta 1939 rauhantekoon.
-
Markku Jokisipilä
VTT, professori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
Turun yliopisto
jokisip(at)
utu.fi Erityisala Suomen ulkopoliittinen päätöksenteko sodan aikana ja Suomen käymien sotien sijoittuminen osaksi laajempaa kansainvälistä toisen maailmansodan kontekstia.
-
Marianne Junila
FT, tutkija, dosentti
Oulun yliopisto
marianne.junila(at)
oulu.fi Tutkinut erityisesti sodan sosiaalihistoriaa, sitä kuinka ihmiset järjestivät elämänsä ja arkensa, miten he kokivat, selviytyivät ja miten sota muutti heidän elämänsä kulkua.
-
Mikko Karjalainen
FT, dosentti, erikoistutkija
Maanpuolustuskorkeakoulu
Tutkimuksellinen painopisteeni on ollut talvi- ja jatkosotien ajan suomalaisen sotataidon historiassa. Yksi päätutkimusintresseistä on kohdistunut sotien ajan johtoesikunnan, Mikkelissä toimineen päämajan yleisesikunnan tutkimukseen.
-
Ville Kivimäki
FT, tutkijatohtori, Yhteiskunnan historian huippuyksikkö
Tampereen yliopisto
ville.j.kivimaki(at)
uta.fi Kivimäen erityisala on toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti traumaattiset sotakokemukset.
-
Ali Pylkkänen
FT, Suomen historian dosentti
Turun yliopisto, Maavoimien esikunta
ali.pylkkanen(at)
mil.fi Olen tutkinut sotahistoriaa (military history) laaja-alaisesti keski-ajalta nykyaikaan. Painopistealueeni ovat suurvalta-ajan 1600-luvun suomalaisen sotaväen tutkimuksessa ja suojeluskuntajärjestön 1918–1944 sekä suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön tutkimuksessa.
-
Pia Puntanen
Projektipäällikkö 1.4.2017-28.2.2018 | Asiantuntija 1.2.2016 – 31.3.2017
-
Tapio Honkamaa
Projektipäällikkö 15.9.2015-31.3.2017
Ajankohtaista
Sodan ja rauhan keskus Muisti saamassa valtiolta 600 000 €
Eduskunta hyväksyi 27.6. hallituksen esityksen vuoden 2018 lisätalousarvioksi. Lisätalousarvioon on kirjattu rahapelitoiminnan voittovaroja Sodan ja rauhan keskus Muistin alkupääomaksi yhteensä 600 000 €:
80. Taide ja kulttuuri 52. Rahapelitoiminnan voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 600 000 euroa.
Sodan ja rauhan keskus Muisti on saamassa merkittävän apurahan
Maanpuolustuksen kannatussäätiön hallitus on 2.5.2018 pitämässään kokouksessa päättänyt myöntää Mikkelin kaupungille 1,4 miljoonan euron apurahan perustettavan Sodan ja rauhan keskus Muisti Oy:n näyttelytoiminnan toteuttamiskustannuksiin eli tietokeskuksen näyttelykokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen vuosien 2018─2020 aikana.
– Maanpuolustuksen kannatussäätiön myöntämä tuki on aivan keskeinen Sodan ja rauhan keskus Muistin toteutumisen kannalta suunnitellusti.
Sodan ja rauhan keskus Muistin valmisteluvastuu Mikkelin kaupungille
Sodan ja rauhan keskus Muistin valmisteluvastuu siirtyy Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:ltä Mikkelin kaupungille. Mikkelin kaupungin ja Etelä-Savon maakuntaliiton/EU:n rahoittama Sotahistoria – menneisyys innovaatioympäristönä -hanke päättyi vuodenvaihteessa, jonka jälkeen Mikkelin kaupunki on rahoittanut valmistelua. Muistin kokonaisrahoituksesta odotetaan päätöksiä kevään kuluessa.
Muualla verkossa
Olemme koonneet teemaan liittyviä palveluita ja tietolähteitä verkosta.
Puuttuko listalta mielestäsi keskeinen palvelu?
Lähetä meille ehdotuksesi osoitteeseen
info@sodanjarauhankeskus.fi