Sodan ja rauhan keskus Muisti

Muistaa miten sodat syttyvät

Muistaa miltä sota tuntuu ihmisessä

Muistaa miten sodat lopetaan

Muistaa miten ylläpidetään rauhaa

Tallentaa ihmisten muistot

© SA-Kuva, Väritys: OiOi

Jos se olisin ollut minä

Uusi näyttely Päämajamuseoon kesäksi 2017

Uusimpien tutkimustulosten pohjalta rakennettu näyttely avaa näkökulmia ihmisen kokemuksiin sodan keskellä.
Näyttely antaa esimerkin suunnitellusta Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelysisällöistä.

Tutustu näyttelyihin ja palveluihin

Sodan ja rauhan keskus Muisti perusteilla Mikkeliin

Muistista tulee kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävä tieto- ja oppimiskeskus, joka välittää viime sotien ajan tapahtumat ja kokemukset uusimman näyttelyteknologian avulla.

Se tulee kertomaan suomalaisten lasten, naisten ja miesten tarinan talvi-, jatko- ja Lapin sodissa ihmislähtöisestä näkökulmasta.

Lue lisää Lataa esite (PDF)

Kymmenen faktaa Mikkeliin suunnitellusta Sodan ja rauhan keskus Muistista:

  1. Kertoo suomalaisten lasten, naisten ja miesten elämästä sotavuosina 1939–1945.
  2. Tieto- ja oppimiskeskus, joka nostaa keskiöön sodan aikana eläneitten ihmisten kokemukset.
  3. Käyttää uusinta digitaalista tekniikkaa, mikä mahdollistaa kokemuksellisuuden ja vuorovaikutuksen.
  4. Avaa sodan todellisuuden uusille sukupolville.
  5. Kertoo sotien ajan Suomesta uusimman historiantutkimuksen valossa ja eurooppalaisessa kokonaisuudessa.
  6. Pohjaa vahvaan perinteeseen. Mikkelissä on sijainnut Suomen puolustusvoimien päämaja kaikkien itsenäisyyden ajan sotien aikana.
  7. On kansainvälisen tason käyntikohde, joka vetää myös ulkomaisia matkailijoita.
  8. Perustaa kansallisen verkkopalvelun, jonne suomalaiset voivat tallentaa sota-ajan kuvia, kirjeitä ja muita muistoja.
  9. Toimii rauhan puolesta sotaa vastaan.
  10. Suunnitelma valmistuu maaliskuussa 2017, minkä jälkeen Mikkelin kaupunki päättää Sotahistoriakeskuksen perustamisesta Päämajakaupunkiin.

Asiantuntijat:

  • Tiina Kinnunen

    FT, Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professori

    Oulun yliopisto

    Erityisala suomalainen toisen maailmansodan muistikulttuuri vertailevasta näkökulmasta, sodan mentaliteettihistoria ja naisnäkökulma.

  • Martti Häikiö

    VTT, professori, Suomen poliittisen historian dosentti

    Helsingin yliopisto

    Olen kirjoittanut väitöskirjani liittoutuneiden interventiosuunnitelmasta talvisodassa. Talvisota tulisi jakaa kahteen vaiheeseen: yksin kolme viikkoa sodan alussa, yhdessä ja osana suurvaltapolitiikkaa joulusta 1939 rauhantekoon.

  • Markku Jokisipilä

    VTT, professori, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja

    Turun yliopisto

    Erityisala Suomen ulkopoliittinen päätöksenteko sodan aikana ja Suomen käymien sotien sijoittuminen osaksi laajempaa kansainvälistä toisen maailmansodan kontekstia.

  • Marianne Junila

    FT, tutkija, dosentti

    Oulun yliopisto

    Tutkinut erityisesti sodan sosiaalihistoriaa, sitä kuinka ihmiset järjestivät elämänsä ja arkensa, miten he kokivat, selviytyivät ja miten sota muutti heidän elämänsä kulkua.

  • Mikko Karjalainen

    FT, dosentti, erikoistutkija

    Maanpuolustuskorkeakoulu

    Tutkimuksellinen painopisteeni on ollut talvi- ja jatkosotien ajan suomalaisen sotataidon historiassa. Yksi päätutkimusintresseistä on kohdistunut sotien ajan johtoesikunnan, Mikkelissä toimineen päämajan yleisesikunnan tutkimukseen.

  • Ville Kivimäki

    FT, tutkijatohtori, Yhteiskunnan historian huippuyksikkö

    Tampereen yliopisto

    Kivimäen erityisala on toisen maailmansodan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti traumaattiset sotakokemukset.

  • Ali Pylkkänen

    FT, Suomen historian dosentti

    Turun yliopisto, Maavoimien esikunta

    Olen tutkinut sotahistoriaa (military history) laaja-alaisesti keski-ajalta nykyaikaan. Painopistealueeni ovat suurvalta-ajan 1600-luvun suomalaisen sotaväen tutkimuksessa ja suojeluskuntajärjestön 1918–1944 sekä suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön tutkimuksessa.

Ajankohtaista

Marskin pöydän antimet tarjolle Mikkelin ravintoloihin

Mitä syötiin Ylipäällikön pöydässä Normandian maihinnousun päivänä, entä päivänä jolloin Viipuri antautui? Se selviää Päämajakaupungin tarina-aterioista. Torstaina Mikkelissä julkistetut Päämajakaupungin tarina-ateriat kertovat kahdesta ihmiskunnan historiassa tärkeästä asiasta, ruuasta ja sodasta. Ateriat ovat merkittävä osa kansainvälistä diplomatiaa ja kanssakäymistä. Suomen marsalkka, ylipäällikkö ja vapaaherra Gustaf Mannerheim tunsi perinpohjaisesti kaikki aterioinnin muodot, sotilaana rintamatilanteessa, tutkimusmatkailijana Aasiassa, Venäjän …


Lue lisää

AL: Ville Kivimäki työryhmineen sai 150 000 euroa suomalaisten sodan kokemushistorian tutkimukseen

Suomen Kulttuurirahasto jakoi maanantai-iltana 25 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen. Aamulehden mukaan iso 150 000 euron potti osui  tamperelaiselle työryhmälle, joita johtaa filosofian tohtori Ville Kivimäelle. Apuraha annettiin suuria tietokanta-aineistoja sodan kokemushistoriassa käsittelevään tutkimukseen. Kivimäki on aikaisemmin tutkinut sodan tunnehistoriaa. Hänen väitöskirjansa suomenkielinen versio Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945 voitti vuoden 2013 Tieto-Finlandian. Kivimäki …


Lue lisää

HS: Myös liittoutuneiden sotilaat syyllistyivät raiskauksiin Saksassa

ELOKUVATEATTEREISSA pyörii parhaillaan Viattomat-niminen filmi, joka perustuu tositarinaan. Elokuva kertoo puolalaisista nunnista, jotka neuvostosotilaat raiskasivat toisen maailmansodan lopulla. Helsingin Sanomien jutun mukaan sota-aikana ja pian sen jälkeen tapahtuneista raiskauksista vaiettiin pitkään. Piti odottaa 1990-luvulle tai oikeastaan 2000-luvulle saakka, ennen kuin aiheesta alettiin puhua enemmän. EIKÄ raiskauksia tehnyt pelkästään neuvostoarmeija. Myös muut liittoutuneiden joukot syyllistyivät seksuaaliseen väkivaltaan. Saksalaisnaisia raiskasivat …


Lue lisää

Puuttuko listalta mielestäsi keskeinen palvelu?

Lähetä meille ehdotuksesi osoitteeseen
info@sodanjarauhankeskus.fi