Tarina-ateria ravintolat

Päämajakaupungin tarina-aterioita löydät myös näistä mikkeliläisistä ja seudun ravintoloista. Tutustu ja kysy lisää!


Mikkelin Klubi

Mikkelin Klubi on Päämajakaupungin tarina-aterioiden ydin, tarjottiinhan nuo jatkosodan aikaiset ylipäällikön ateriat kaikki täällä. Osuuskauppa Suur-Savo muonitti päämajan henkilökuntaa sodan aikana omassa ravintolassaan ja nyt Mikkelin Klubin keittiöstä vastaavana haluaa olla mukana vaalimassa Mannerheimin pöydän perinnettä myös tulevaisuudessa.

Mikkelin Klubi


Kenkävero

Tämä ei ole vain maan suurin puupappila vaan tämä on koko kristikunnan kaunein pappila,” totesi ylipäällikkö Mannerheim seisoessaan Kenkäveron pappilan salissa. Ruustinna Tilda Lauha oli saanut Suomen marsalkan vieraakseen, mikä oli hyvin harvinaista Mikkelissä sodan aikana. Kirkkoherroilla ja papeilla oli sodan aikana tärkeä tehtävä, toivon ja lohdutuksen antaminen. Ainoana maana maailmassa Suomi toi sodassa kaatuneet kotiseurakunnan multiin. Satavuotiaan itsenäisen Suomen kunniaksi tarjoamme Päämajakaupungin tarina-aterioita.

Kenkävero


Kyyhkylän kartano

Kyyhkylän kartanossa avattiin vuonna 1928 Vapaussodan Invalidien hoitokoti. Päämajan osastoja työskenteli toisen maailmansodan aikana kartanossa. Tarjoamme menua ”Suurhyökkäys Kannaksella”, muistona karjalaisten evakuoinnista. Lotjia ja tervahöyryjä tuli yhtämittaa toista viikkoa Kyyhkylän rantaan.  Kyyhkylän invalidikoti majoitti ja muonitti siirtolaiset ja Vapaussodan invalidit lämmittivät heille rantasaunaa ja pihasaunaa yötä päivää kahdeksan vuorokautta.

Toinen menumme on ”Aseveljiä vai liittolaisia?” Saksalaisten yhdysupseerina Mannerheimin päämajassa toiminut kenraali Waldemar Erfurth vieraili seurueineen kesällä 1943 Kyyhkylässä. Kahvipöydät oli katettu sekä vieraille että invalideille kartanon saliin, parvekkeelle ja puistoon. Kenraali Erfurth halusi tutustua suomalaiseen sotainvalidihuoltoon ja kiersi kaikki Kyyhkylän rakennukset ja vieraili myös parissa invalidiperheen asunnossa. Saksalaisten vierailu on ikuistettu valokuvilla ja Kyyhkylän vieraskirjaan jäi kenraali Erfurthin nimikirjoitus.

Kyyhkylän kartano


Ollinmäen viinitila

Ollinmäellä Suomen sotien aika tunnetaan – isoisä Arvid menetti jalkansa kuukauden sotareissun jälkeen ja miniä toi taloon tullessaan Sortavalasta sukujuuret. Talon iso tupa annettiin evakkojen käyttöön. Olimme ensimmäisten suomalaisten viinitilojen joukossa tuomassa henkäyksen ’suuresta maailmasta’. Ylipäällikön pöydässä tarjottiin lounaalla ryyppy ja päivällisellä kaksi, niitä saa myös meiltä – omatekoisena, laillisesti. Tervetuloa nauttimaan lähiseudun antimista valmistetuista Päämajakaupungin tarina-aterioista!

Ollinmäen viinitila


Ravintola Niinipuu

Ravintola Niinipuu sijaitsee Mikkelin naapuripitäjässä Puumalassa, Saimaan saaressa. Sotahistoria useiden vuosisatojen ajalta on täällä Puumalassa, vanhassa rajapitäjässä, vahvasti läsnä. Talon vanha emäntä on Viipurin evakkoja, joten Päämajakaupungin tarina-aterioiden menu ”Viipuri on menetetty” on ravintolamme tarjonnassa jatkossa. Lähivesistä pyydetyt kuhat, hauet ja muut kalat sekä talon omat raparperit ovat siinä arvoisessaan käytössä.

Ravintola Niinipuu


Ravintola Pitopata ja Ravintola Mikaeli

Ravintola Pitopata toimii Mikkelin Karkialammella, jossa perinteinen Savon Prikaati toimi 1950-luvulta lähtien. Karkialammella työskentelee Suomen puolustusvoimien Maavoimien esikunta, ja niinpä ravintolassamme on luontevaa kunnioittaa ja vaalia sodan aikaisia perinteitä. Ravintola Pitopata toimii entisessä Savon prikaatin muonituskeskuksessa. Tarjoamme Päämajakaupungin tarina-aterioita asiakkaan toiveiden mukaan, joko pienemmälle seurueelle tai suuria joukkoruokailuita aidossa ympäristössä, hyvien liikenneyhteyksien ja -parkkitilojen äärellä.

Konsertti ja kongressitalo Mikaelin ravintolastamme löytyvät tyylikkäät puitteet juhlaruokailuiden järjestämiseen tarinoiden siivittäminä.

Ravintola Pitopata ja Ravintola Mikaeli


Tertin kartano

Loppiaisaaton pommitukset 1940 tulivat mikkeliläisille järkytyksenä ja varoittamatta. Ihmiset pakenivat palavasta kaupungista ja tuona iltana Tertin kartanossa yösijan sai 80 pakolaista. Joukkoon liittyi päämajan tykistökomentaja kenraalimajuri Väinö Svanström esikuntineen. Jatkosodan syttyessä Terttiin sijoitettiin päämajan pääintendentin osasto, jonka tehtävänä oli päämajan taloushuolto. Päämajakaupungin historia on myös Tertin kartanon historiaa, ja haluamme kattaa ylipäällikkö Mannerheimin aterioita vieraillemme.

Tertin kartano


Mikkelin Upseerikerho

Mikkelin Upseerikerho toimii Mikkelin vanhalla kasarmialueella, Suomen vanhaa väkeä varten rakennetulla Tarkk’ampujakasarmilla. Upseerikerholla on koettu ja tehty suomalaisen sotilasperinteen historiaa 1880-luvulta lähtien. Sodan aikana kerho palveli varuskunnan lisäksi myös päämajaan sijoitettuja upseereita. Viereisessä tiilirakennuksessa toimi saksalaisten oma upseerikerho, ”kasino”. Ylipäällikön pöydässä syötiin hyvin, mutta voi ja kerma löysivät tiensä myös Upseerikerhon pöytään!

Mikkelin Upseerikerho